No niin. Long time no see. Olen taas ikään kuin yrittänyt eristää itseni tietokoneista ainakin suurimmaksi osaksi ajasta ja kieltäytyä edes ajattelemasta tätä blogiani ja kirjoitusprojektejani. Mahdottomuus, kuten arvata saattaa. Olen tahdonvoimastani huolimatta kuin viinaan repsahtava alkoholisti tämän kannettavani kanssa, ja otollista aikaa suunnitteluun ovat pitkän matematiikan viimeiset iltapäivätunnit, jotka nimensä mukaan ovat niin pitkiä (en valehtele), ettei niitä vakavissaan jaksaisi Mikko Matikkakaan. Ne kuluvat takarivissä tajunnanvirtaa vihkoseeni johtaessa ja lentää liihotellessa pilveltä toiselle eikä ikinä siellä, missä opetussuunnitelma haluaisi minun jotakin oppivan. Kyllä minä ryhdistäydyn sitten joku kaunis päivä, kun on yksinkertaisesti pakko. En kai voi itselleni mitään. Teen kaiken aina silloin kun sitä vain ei voi enää lykätä.

Minua mietityttää se kun ihmiset sanovat ja luulevat käyttäytyvänsä tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla, mutta eivät ole koskaan itse asiassa olleet paikan päällä todistamassa luulojaan tosiksi. Jaksan aina sanoa, että en jää mistään riippuvaiseksi - sanoa, että minulla on paljon tahdonvoimaa; "johan sen sanoi jo näyttämötaiteen opettajanikin". Mutta ei sitä kukaan kumminkaan usko. Isä sanoo: "Niin sanoin minäkin, mutta kuinka kävikään. Olen yhtä riippuvainen tupakasta kuin WC-paperista." (Mutta sitä isäni ei tiedäkään, että minulla on todisteita.) Hassuinta siinä on, että olen jo tässä elämänvaiheessa riippuvainen monesta asiasta. Ne ovat niin pieniä tai niin laajoja asioita, että niitä harvemmin tulee edes ajatelleeksi. Esimerkiksi tällä hetkellä olen syvästi rakastunut pikkuvihkooni, jossa tuntuu olevan koko elämäni. (Kuolisin, jos joku saisi sen käsiinsä!) Jos mukaan ei oteta sellaisia seikkoja kuin fyysiset sellaiset ja edellytykset elämiseeni, pysyvämpi esimerkki on erimerkiksi perhe.

Kysyin isältäni, lopettaisiko hän tupakoinnin, jos aloittaisin tupakan polton itsekin ja lopettaisin vasta sitten kun hänkin. "Et sinä tee niin, koska tiedän, ettet ole niin typerä." Vanhemman sokeutta. Minä olisin juuri niin typerä.

Sharra haastoi:

Tehtävänanto: listaa biisejä (5-15 kpl), jotka kukaavat sinua / ajatusmaailmaasi. Haasta sitten viisi osanottajaa tähän mukaan.

1. Zwan - Number of the beast
miksi: Yhtenä päivänä puhelimeni oli painanut itsekseen numerot 666, ja olin juuri kuunnellut tätä biisiä. Olennainen osa elämääni ovat hassut sattumat. Saatan ajatella päivällä jotain ja huomata illalla jonkun puhuvan minulle samasta asiasta. Kätevää miettiä asiaa etukäteen. *virn*

2. U2 - Where the streets have no name
miksi: Haluan tuntea, nauraa ja itkeä ja ahmia elämää.

3. Led Zeppelin - The Ocean

miksi: Koska tiedän, ettei mikään ole pysyvää ja aika menee kirotun nopeasti.

4. Foo Fighters - Lonely as you

miksi: Olen sitä mieltä, että ihmisen täytyy yrittää olla oma itsensä alusta loppuun. Huomaan itsekin, että saatan mukautua eri ihmisten kanssa ja muuttaa itseäni vähän. Onhan se kuitenkin selvää, että joku päivä paljastuu, kuka todella on, ja sinä päivänä kaikki esittäminen on valunut tyhjään. Stay real, people!

5. Kate Bush - How to be invisible

miksi: Olen niitä ihmisiä, jotka seuraavat keskusteluja sivusta ja hiljaisena. Tarkkailen ihmisiä ja huomaan heistä kaikenlaista. Minua mahdetaan pitää tylsänä ihmisenä, koska en ole kamala kälättäjä (IRL, siis *vink*), mutta päässäni kyllä liikkuu kaikenlaista. Toivoisin joskus, että voisin olla näkymätön ja esimerkiksi katsoa silmiin leskeksi jäänyttä naista, joka syö yksin isossa pöydässä ja toivoo, ettei kukaan näkisi, miten yksinäinen hän on.

6. Loudermilk - Teenage desperation

miksi: Jaa-a. Olen viisitoistavuotias, joka pitää huolen, että angstaa ja on hankala.

7. Mazzy Star - Flowers in December

miksi: En pidä lällyromantiikasta ja sellaisista pumpulimaailmoista, enkä varsinkaan usko, että meille kaikille on olemassa elämänkumppani. Toisaalta en väitäkään, että olen ollut rakastunut. Joku taisi sanoa joskus, että oli aivan samanlainen kuin minä, ei sietänyt sellaista siirappista ja imelää rakkaustarinointia - ennen kuin rakastui itse. Saa nyt nähdä, onko minulle olemassa joku. Näyttää epätoivoiselta, kun olen valmiiksi niin huono jo ihastumaan.

8. Alanis Morisette - What if God was one of us

miksi: Miksi "Jumalaa" ei voisi olla meissä kaikissa - ja kaikessa? Todellista syntiä on olla auttamatta muita ja välittää vain omasta navastaan.

9. The postal service - Against all odds

miksi: Luopuminen sattuu, ja minä olen huono siinä.

10. Razorlight - Stumble and fall

miksi: Kuuluu elämään.

11. Eels - I need some sleep

miksi: Tekisi mieli unohtua.

12. Lifehouse - Everybody is someone

miksi: Sitä ei osaa todella välittää, ennen kuin toisen tuntee. Opettaja on vain opettaja, ennen kuin hänestä saa tietää seikkoja, jotka tekevät hänestä oppilaiden silmissä inhimillisen ihmisen. On hassua, että kaikki ovat yksilöitä, persoonia, eikä toista samanlaista löydä ikinä. Mietin usein, miltä tuntuisi olla vastaan kävelevän ventovieraan kengissä. Kehitän ihmisistä omia, fiktiivisiä tarinoitani, keksin menneisyyden ja mietin, mitä he mahtavat ajatella minusta. En minäkään tule aina ajatelleeksi, että jokainen muukin ihminen on ihan yhtä erityislaatuinen, monimutkainen ja ajatteleva kuin minäkin.

13. Stereophonics - Maybe tomorrow

miksi: Vietän koiranelämää.

14. James Blunt - You're beautiful

miksi: Ihana ajatus.

15. The von blondies - C'mon c'mon

miksi: Pitää elää täysillä ja tarttua hetkeen, koska pian se hetki on poissa.

Heitetään haaste Polyhymnialle, mutta muita en osaa haastaa. Olen newbie Vuodatuksessa. :(